Tervetuloa ”Lapsuuden historiaa museoissa” -sarjan pariin! Tutustumme sarjassa eri museoiden kokoelmiin ympäri Suomea ja nostamme esiin esineitä ja valokuvia, jotka kertovat lasten ja lapsuuden historiasta. Sarjan tavoitteena on tuoda esille lapsuuden kulttuuriperintöä ja lasten kokemusten moninaisia ääniä.
Vierailun kohteena on tällä kertaa Museokeskus Taika, joka koostuu kahdesta museosta, Hyvinkään kaupunginmuseosta ja taidemuseosta. Oppaanamme toimii amanuenssi Merja Nummi, joka lupautui ystävällisesti kertomaan Taikan lapsuuteen liittyvistä aineistoista. Pyysimme häntä tekemään myös yhden kiinnostavan noston kokoelmista.
1. Minkälaista lapsuuteen ja lapsuuden historiaan liittyvää aineistoa kokoelmistanne löytyy?
Hyvinkään kaupunginmuseon kokoelmissa ison lapsuuden historiaan liittyvän aineiston muodostaa Hyvinkäänkylän koulun opettajien kokoama Koulumuseo. Opettajat keräsivät Koulumuseon kokoelmaan 1970-luvulta alkaen opetuksen historiasta kertovaa esineistöä. Kokoelmassa on noin 200 esinettä muun muassa pulpetteja, havaintovälineitä, karttoja ja käsitöitä. Vanhimmat esineet ovat 1800-luvulta. Lisäksi kokoelmassa on kirjoja ja arkistomateriaalia.
Kaupunginmuseon kokoelmiin kuuluu myös Hyvinkään vanhimman päiväkodin Lastentalon ja sen jatkajan Kenttäkadun päiväkodin esineitä, valokuvia ja arkistomateriaalia. Valokuvia on niin arkisista tilanteista kuten syömisestä, nukkumisesta ja leikeistä kuin juhlista ja retkiltä. Tänä vuonna juhlitaan Hyvinkään varhaiskasvatuksen satavuotista historiaa. Sen kunniaksi julkaisimme Finna-palvelussa näitä päiväkotien historiaan liittyviä valokuvia 1900-luvun eri vuosikymmeniltä.
Näytä koko kuva
Klikkaa kuvaa nähdäksesi se kokonaan
Muutama yksittäinen esine löytyy myös muiden päiväkotien ja kotien leikeistä. Lisäksi kokoelmassa on valokuvia lapsista eri vuosikymmeniltä. Muun muassa Hyvinkään villatehtaan mainoskuvissa lapset esittelevät heille suunnattuja vaatemalleja.
Hyvinkään taidemuseon kokoelmissa löytyy lapsiaiheisia taideteoksia. Yksi esimerkki on taidemaalari Helene Schjerfbeckin teos Marianne Ruovedellä, joka on esillä kokoelmanäyttelynä toimivassa Taidelabrassa. Helene asui Hyvinkäällä parikymmentä vuotta ja maalasi useita hyvinkääläisiä niin aikuisia kuin lapsia. Mariannen tarina on surullinen. Hän kuoli nuorena keuhkosairauteen ja vanhemmat pyysivät Helena maalaamaan kuvan Mariannesta heidän kesäpaikaltaan otetun valokuvan pohjalta.
Voisitteko nostaa esille yhden lapsiin ja lapsuuden historiaan liittyvän esineen kokoelmistanne. Mikä tekee tästä esineestä mielestänne kiinnostavan?
Esineeksi valikoin kokoelmista 1930-luvun liikennemerkit. Nämä merkit ovat olleet käytössä kouluopetuksessa ja kuvaavat, miten tärkeää liikennesääntöjen opettelu on ollut autoistumisen alkuaikana. Osa merkeistä on tuttuja, mutta termistön muuttumisen huomaa. Yllättäväksi nämä tekee koko. Pieniin muovimerkkeihin tottunut nykylapsi varmasti yllättyy näistä noin 30 cm korkeista puisista merkeistä.
Liikennemerkit oli nostettu esimerkkinä Leikki alkaa nyt -näyttelyyn, joka esitteli Hyvinkään varhaiskasvatuksen satavuotiasta historiaa. Vuonna 1924 avattiin Hyvinkäälle Mannerheimin lastensuojeluliiton perustama Lastentalo, joka tarjosi hoitoa erityisesti villatehtaan työntekijöiden lapsille. Näyttely oli esillä museokeskus Taikassa syyskuun 2024 ajan.
Näytä koko kuva
Klikkaa kuvaa nähdäksesi se kokonaan
Lopuksi: liittyykö menneen lapsuuden tallentamiseen ja esittämiseen mielestänne joitakin erityisiä haasteita tai mahdollisuuksia museonne näkökulmasta?
Lapsuuden esittäminen herättää vahvoja ja useimmiten positiivisia tunteita museoasiakkaissa. Haluamme nähdä leluja, joilla leikimme lapsena, ja millaista oli lasten muoti ja vaatteet eri vuosikymmeninä.
Haasteellisen näkökulman tallentamiseen tuo valokuvat. Vaikka koulu tai päiväkoti on saanut tallennusluvan vanhemmilta kuvanottoaikana, voi nuori, joka näkee kuvan itsestään myöhemmin, ollakin häkeltynyt tai häpeissään siitä. Erityisen haasteen tuo ryhmäkuvat. Esimerkiksi Hyvinkään kaupunginmuseon kokoelmiin on talletettu koulujen luokkakuvia, jotka ovat tulleet kouluilta tai yksityisiltä ihmisiltä. Myöhemmin niitä kyllä tykätään katsoa, mutta henkilösuojan vuoksi niiden julkaisemissa on oltu varovaisia.
Lämmin kiitos Merja jakamistasi tiedoista!
Museokeskus Taikan syksyn näyttelyt ovat auki vielä 12.1.2025 asti. Ääri-näyttely tuo yhteen neljä suomalaista nykytaiteilijaa: Petri Eskelisen, Antti Laitisen, Juhana Moisanderin ja Taneli Rautiaisen. Näyttelyssä nähdään liikkuvaa kuvaa, valokuvaa ja vuorovaikutteisia teoksia, jotka käsittelevät erilaisia ääri-ilmiöitä.
Erityisen kiinnostuneita taiteilijat ovat luonnon ääri-ilmiöistä ja hetkistä, jolloin luonto näyttää voimansa. Heitä kiinnostavat kokemukset, joiden aikana luonto muuttuu tutusta ja turvallisesta uhkaavaksi tai pelottavaksi, sekä hetket, jolloin aistimme muutoksen olevan tulossa, mutta emme vielä tiedä, miten se vaikuttaa meihin.
Hyvinkääläistä urheiluhistoriaa puolestaan esitellään näyttelyssä Hurmos. Se sukeltaa sukeltaa Hyvinkään maineikkaaseen urheilu- ja liikuntahistoriaan. Esille pääsevät niin seurat, olympiamitalistit, harrastajat kuin taustalla tärkeää työtä tekevät puurtajat.