Kuulluksi-hanke (Koneen säätiö)
Torjutut, hiljaiset ja kuulluksi tulleet: Lasten kaltoinkohtelun kokemus sijaishuollossa ja sen julkituonnin esteet ja mahdollisuudet vv. 1950–2025 Suomi on sitoutunut
Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa (Koneen Säätiö)
Mitä olisi lapsuus ilman ystäviä? Ystävien kanssa lapsi oppii sosiaalisia taitoja, kokee olevansa tärkeä ja hyväksytty, jakaa iloja ja murheita
Pienet voimat, painavat taakat: Lasten ahdingon kokemukset ja käsittely sodanjälkeisessä Suomessa 1945–1960
Toinen maailmansota jälkitiloineen vaikutti monin tavoin suomalaisperheiden elämään, vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen. Sekä sota että jälleenrakennuksen tehtäviin kytkeytyvä aikuisten stressi
X-ketju -hanke. Turvallisen sijaishuollon puolesta
X-ketju – Lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluiksi tulleiden henkilöiden tueksi -hanke on jatkumoa STM:n menneisyysselvityksestä (Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983) ja
Jälleenrakentajien lapset. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin
Historia on jotakin aiemmin tapahtunutta, mutta yhtä lailla se on elämässämme läsnä myös tänään ja huomenna. Historia ei elä ainoastaan
Epäkohdat, kaltoinkohtelu ja väkivalta lastensuojelun sijaishuollossa
Lastensuojelun laitosten ja sijaisperheiden tehtävänä on mahdollistaa sijoitetulle lapselle turvallinen lapsuus. Joskus tehtävä ei toteudu ja lapsi kokee sijaishuollossa epäkohtia,
Sodasta palaavien miesten psykososiaaliset ongelmat, 1945-1955
Post doc -hankkeessa “Sodasta palaavien miesten psykososiaaliset ongelmat” tutkimuskohteena oli toisen maailmansodan perheisiin kohdistamat vaikutukset. Tutkimuksen suorituspaikkana oli Historian ja
Perheet ahtaalla. Asuntopula ja siihen sopeutuminen toisen maailmansodan jälkeisessä Helsingissä
Väitöskirjassani tutkin Helsingin toisen maailmansodan jälkeistä asuntopulaa ja sen kokemusta. Kuukausittain noin 4 000–6 000 helsinkiläisperhettä (12 000–18 000 henkilöä)
Jyväskylän perheneuvolan maakunnallinen historia
Jyväskylän perheneuvolan historiahanke tarjosi kiinnostavan mahdollisuuden perehtyä suomalaisen auttamistyön historiaan. Hankkeen tilaajana toimi Jyväskylän kaupunki, ja vastuullisena johtajana Pirjo Markkola.