Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa (Koneen Säätiö)

Mitä olisi lapsuus ilman ystäviä? Ystävien kanssa lapsi oppii sosiaalisia taitoja, kokee olevansa tärkeä ja hyväksytty, jakaa iloja ja murheita – ja pitää hauskaa. Kaikkia näitä voi tehdä myös aikuisten kanssa, mutta se ei ole sama asia. Kun lapsuudesta puhutaan julkisuudessa, puhutaan yleensä vain siitä, miten vanhemmat tai yhteiskunta ovat jättäneet lapsiin jälkensä. Mutta entä ystävät? Mikä on heidän roolinsa lapsen kasvaessa ja kehittyessä?

Vertaisarvioitavassa tietokirjassa selvitämme, miten lasten välinen ystävyys on toteutunut 1900-luvun Suomessa, mitä ystävyys on merkinnyt lapsille sekä miten aikuiset ja yhteiskunta ovat eri aikoina vaikuttaneet siihen. Lisäksi selvitämme, miten aikuiset muistelijat kokevat lapsuuden ystävien tai ystävien puutteen vaikuttaneen omaan identiteettinsä. Tätä ei Suomessa ole aiemmin kunnolla selvitetty.

Lähteinämme on laaja aikalais- ja muistitietoaineisto, jonka kehystämme tutkimuskirjallisuudella ja itse tekemillämme haastatteluilla. Hanketta varten järjestimme myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muistitietokeruun, nimellä “Leikitäänkö? Keruu lapsuudesta ja lasten ystäväsuhteista 1900-luvun Suomessa”, ja aineistoja kerättiin 15.9.2018–15.1.2019 välisellä ajanjaksolla.