Rantakatu 14 – enemmän kuin pelkkä osoite
Keväällä 2001 Veikko Partanen ja neljä muuta lapsuudenaikaista kaveria kokoontuivat muistelemaan lapsuuttaan Vaasassa. Eikä aivan mitä tahansa menneitä, vaan yhteisiä kokemuksia asumisesta ja elämisestä lapsena ja nuorena Asunto-osakeyhtiö Rantakatu 14:ssa ja yleensäkin 1950–60–lukujen Vaasassa.
1800-luvun alun lapsille suunnatut kirjat yhteisöjä rakentamassa
”Lukemalla kansalaiseksi? Lastenkirjat ja kasvatuksellinen kirjallisuus Suomessa 1790–1850” on Koneen Säätiön rahoittama hanke, joka tarkastelee lastenkirjallisuuden ja kasvatuksellisen kirjallisuuden välisiä yhteyksiä 1800-luvun alkupuolella. Tutkimme lapsille ja nuorille suunnattujen kirjojen antamia malleja sisäiselle ja ulkoiselle kehitykselle sekä kirjojen roolia erilaisten yhteisöjen ja yhteisten identiteettien luomisessa 1800-luvun alun Suomessa.
Kirje Järvilinnasta. Kokemushistoriallisia pohdintoja lapsuudesta ja mielenterveydestä
Muutama vuosi takaperin tutkin Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä Järvilinnan vastaanottolaitoksessa asuneiden poikien oppilasakteja. Törmäsin jo ensi vilkaisulla sangen erikoiselta vaikuttavaan kirjeeseen, jonka oli kirjoittanut kolmetoistavuotias poika kotiväelleen vuonna 1949.
Lapsuuden ja tulevaisuuden vuosisata: 1800-luku, modernisaatio ja uusi digitaalinen aineisto
Lapsuus modernin murroksessa ”Lystihän se on, kun köyhä lapsi pääse ihmisyyttä oppimaan.” Näin kerrottiin erään talosta taloon kiertäneen 10-vuotiaan ruotitytön
Vaaran paikkoja 1700-luvun lapsille
Vuoden 1760 lopulla Tukholmassa alettiin kaksi kertaa viikossa painaa sanomalehteä Inrikes Tidningar, johon kirjoitustaitoiset saivat lähettää tiedonantojaan esimerkiksi “onnellisista tai
Muista aina liikenteessä: Lasten liikennelaulu ja opetusviihde autoistuvassa Suomessa
Vuonna 1955 rakastettu suomalainen säveltäjä, laulaja ja kapellimestari Georg Malmstén esitti kappaleen, josta tuli osa 1900-luvun loppupuolen suomalaista kansanperinnettä. Kappaleen
Lapset liikenneongelmana
Keiden kaupunki on Koneen Säätiön rahoittama hanke, joka käynnistyi vuoden 2021 alussa. Hankkeessa tarkastellaan suomalaisten kaupunkien historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta
Kilpikonna nimeltä Gorba
Elokuussa 2022 menehtynyt Mihail Gorbatšov (1931–2022) oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia poliittisia johtajia. Kotimaassaan Neuvostoliitossa Gorbatšov oli ristiriitainen hahmo: hän edusti
Aika ennen lastensuojelulakia
Tänä päivänä haastavissa tilanteissa elävillä lapsiperheillä on mahdollisuus tulla kuntien sosiaalitoimen ja/tai lastensuojelun asiakkaiksi lasten oikeuksien turvaamiseksi. Perheet voivat hakea
Paras leikkini: Leikityt leikit – elävät kertomukset
Yksi parhaimmista leikkimuistoista on ajalta, jolloin isäni teki reissutyötä ympäri Suomea, oli poissa arjen ja tuli aina viikonlopuiksi kotiin. Isäni
Kuulluksi-hankkeen tekijät esittäytyvät
Olen kasvatuksen ja koulutuksen, lapsuuden ja nuoruuden sekä sukupuolihistorian teemoihin erikoistunut historiantutkija. Väittelin alkuvuodesta 2022 suomalaisten 1900-luvun alun oppikoulujen rangaistuskäytänteitä
Teinitytöt ja seksi 1700-luvulla
Miten 1700-luvun naimattomat tytöt, joiden kuului olla neitsyitä aina avioliittoon asti, ja seksi liittyvät toisiinsa? Paljonkin. Kulttuurihistorian väitöstutkimuksessani (2020) osoitan,
Menneisyyden kohtaamisen merkitys: lastensuojelun historiaselvitys
Ruotsalainen kirjailija Ellen Key nimesi 1900-luvun lasten vuosisadaksi. Hän teki sen etukäteen, siinä toivossa, että 1900-luvusta tulisi lapsille hyvä vuosisata.
Rottajahti
Lasten ja eläinten välisten suhteiden kirjo on hyvin laaja. Usein suhde rakentuu lapsen ja eläimen ystävyyden ja kumppanuuden varassa, mutta yhtä lailla suhteeseen voi liittyä myös jännitystä ja pelkoa – äkäistä sonnia tai vihaista naapurin koiraa on varottu ja toisaalta pienemmät eläimet ovat saaneet pelätä lapsia. Suomessa lapsia on otettu pitkään mukaan monien haitallisiksi katsottujen lajien vastaisiin toimiin. Esimerkiksi tauteja levittäviä rottia on torjuttu monin toimin – niin myrkyin, ansoin kuin niitä ampumalla…
Into
Lapset eivät aina saa aikuisilta tarvitsemaansa huolenpitoa ja turvaa – joskus oma arki voi tuntua ahdistavalta ja turvattomalta. Tällöin luonnossa ja eläinten kanssa vietettävä aika voi saada uusia merkityksiä. Oma lemmikki tai pihapiirin kotieläin voi tarjota tärkeätä kiintymystä – ja kuunnella hiljaa niin lapsen murheita kuin ilon aiheita. Severi jakaa seuraavassa kirjoituksessaan omia lapsuusmuistojaan Järvilinnan vastaanottokodista 1960-luvulta. Järvilinnan vuosiin sisältyy raskaita muistoja, mutta myös ilon ja onnen hetkiä, joista monet Severi koki hoitaessaan Into-nimistä hevosta. Kuten hän tekstissään kirjoittaa, viettäessään Inton kanssa aikaa ei hän ollut ”laitoksessa, vaan Suuressa lännessä, keskellä preeriaa, lehmipoikana karjatilalla.”
Lapsipiikojen muistot työnteosta ja palveluspaikoista 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa
Vuosisadan vaihteen Suomessa ei ollut tavatonta, että varattoman perheen lapsi joutui jo roimasti alle 15-vuotiaana elättämään itsensä omalla työllään. Tytöt lähtivät töihin usein piiaksi, monesti lähitaloon, joskus myös toiseen kylään tai pitäjään. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin sitä, miten 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa lapsipiikana työskennelleet muistelivat myöhemmin, pääosin 1960- ja 1970-luvuilla, kokemuksiaan. Miten muisteltiin toisaalta työntekoa, toisaalta palveluspaikkaa ja sen isäntäväkeä?
Lapsikuvien käyttö propagandassa 1930-luvun Neuvostoliitossa ja Saksassa
Lapsi symbolina herättää positiivisia tunteita sekä suuntaa ajatuksia tulevaisuuteen ja parempaan huomiseen. Tästä syystä lapsiaihetta sovelletaan runsaasti esimerkiksi mainonnassa, ja lasten kuvia on käytetty ja käytetään edelleen myös poliittisessa propagandassa. Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa hyödynsivät kuvallisessa propagandassaan lapsiaihetta erityisen runsaasti. Analysoin seuraavassa lähemmin lapsikuvien käyttöä 1930-luvun Neuvostoliiton ja Saksan valokuvapropagandassa, ennen muuta neuvostoliittolaisessa, pääasiassa länteen suunnatussa propagandajulkaisussa USSR in Construction ja saksalaisessa natsipuolueen virallisessa naistenlehdessä N.S. Frauen-Warte. Analyysi perustuu väitöskirjaani “The Future Belongs to Us!” Children in Soviet and German Propaganda Photographs Published in USSR in Construction and N.S. Frauen-Warte, 1930–1939 (2020). Metodologisina työkaluina käytin väitöskirjassani visuaalista sisällönanalyysia ja representaatioteoriaa (ks. esim. Bock et al. 2011; Hall 1997).
Tunne- ja kokemushistoria näkökulmana evakkolapsuuteen
Tunne- ja kokemushistoria ovat olleet viime vuosikymmenten aikana yhä enenevissä määrin kasvavia tutkimusaloja historiassa. Uuden sotahistorian vakiinnuttua osaksi suomalaista historian tutkimusta 1990-luvulla yksilön kokemuksille alettiin antaa yhä enemmän painoarvoa. Aiemmin tutkimuksessa sivuutetut ryhmät pääsivät esiin. Näistä yksi ryhmä ovat Karjalan evakkolapset, joiden sota- ja jälleenrakennusajan kokemuksia tarkastelin pro gradu -tutkielmassani. Olin kiinnostunut tutkimaan, miten kielteisistä ja korjaavista tunnekokemuksista puhutaan pääosin muistiin pohjautuvassa kerronnassa. Tutustuin evakkolasten kokemuksiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Karjala-lehden yhteistyössä toteuttaman keruun muisteluvastausten perusteella. Vuosituhannen vaihteessa kerätty aineisto oli laaja, ja tarjosi oivallisen maaperän tutustua niihin moninaisiin muistoihin ja kokemuksiin, joita Karjalan evakkotytöt ja -pojat palauttivat mieleensä, kirjoittivat ylös ja halusivat tallentaa osaksi perinnearkistoa. Muistelukirjoitusten perusteella jäsentyi lopulta varsin selkeitä käännekohtia, joissa lapsi oli alttiina kielteisille tunteille, kuten pelolle ja ahdistukselle. Samoin aineistosta oli hahmotettavissa tiettyjä toistuvia, turvaa ja jatkuvuuden kokemusta luovia elementtejä, joiden avulla lapsi saattoi selvitä vaikeista tunteista.
Opettajat ja moraalinen kasvatus
Suomalainen kansakoululaitos perustettiin varsinaisesti vuoden 1863 kansakouluasetuksen myötä. Uudenlaisen koulutuksen ja kasvatuksen päämääränä oli kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka palvelivat isänmaataan: tästä syystä moraalinen kasvatus oli olennainen osa koulutusta ja säilytti asemansa osana koululaitosta pitkälle aina noin 1900-luvun puoliväliin saakka eli käytännössä sotavuosien päättymiseen asti.
Sotasukupolven tyttäret
Talvi- ja jatkosodalla oli kauaskantoisia, ylisukupolvisiakin vaikutuksia suomalaisten elämään. Sodan ajan koettelemukset näkyivät vanhemmuudessa ja kasvatuksessa vaikuttaen myös sodan jälkeen
Lapsuuden mediahistoriasta kuviteltuun tulevaisuuteen
Tässä kirjoituksessa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erityisasiantuntija Lauri Palsa, KT, tarkastelee lapsuuden ja nuoruuden medioitumista eri aikakausina teoriakirjallisuuden, opetussuunnitelmien ja viime aikaisten tutkimusten avulla. Kirjoitus korostaa eri näkökulmien tiedostamista sekä lasten ja nuorten oman äänen tärkeyttä median käyttöä ja sen mahdollisuuksia koskevassa keskustelussa.
Jacobina Charlotta Munsterhjelm – ikuinen pikkutyttö
Elimäen Hämeenkylän kartanossa asunut 13-vuotias Jacobina Charlotta Munsterhjelm alkoi toukokuussa 1799 kirjoittaa päiväkirjaa. Hän ei aavistanut, miten merkittävä kulttuurihistoriallinen teko se oli. Jacobina kuvaili arkeaan päivittäin parin vuoden ajan. Merkintöjen perusteella avautuu kuva hänen perheensä arjesta.
Sadan kielen pedagogiikka
Tutustuin Reggio Emilia -kasvatusfilosofiaan noin kolmisenkymmentä vuotta sitten silloisten kuvataideopintojeni kautta. Vei kuitenkin muutaman vuoden ennen kuin todella ymmärsin, että
Tila, lapsi ja toimijuus
Tarkastelen väitöstutkimuksessani Tila, Lapsi ja toimijuus – lastentarha- ja päiväkotiarjen murrokset ja jatkuvuudet muistitietoaineistoissa lastentarhan ja päiväkodin tilallisia murroksia ja jatkuvuuksia sekä tilallisuuden ja toimijuuden välisiä yhteyksiä. Lapsuuden toimijuus rakentuu, toteutuu ja kehittyy lasten toiminnan ja toimintaympäristön välisessä vuorovaikutuksessa.
Lapsuuden historiaa – uudella ilmeellä ja rauhalliseen tahtiin
Lapsuuden historiaa -verkkosivusto avautui joulukuussa 2020. Ensimmäisessä kirjoituksessani totesin, kuinka ”sivuston tarkoituksena on olla tutkimuksellinen hiekkalaatikko, joka toivottavasti houkuttelee luokseen
Lastensuojelun sijaishuoltoa ja kasvattilapsia käsittelevää tutkimusta vuosilta 1941–1983
Vuosina 2014–2016 toteutetun lastensuojelun menneisyyshankkeen (STM) eräs keskeinen tehtävä oli rakentaa historiallinen konteksti vuosina 1937–1983 toteutun lastensuojelun normeille, valvonnalle ja
Lapsuuden muistoesineet, aistit ja materiaalisuus
Millaiset esineet kuuluvat olennaisesti lapsuuden muisteluun? Säilytätkö jotakin lapsuuteen kuuluvaa tälläkin hetkellä kotonasi? Mitä tuon esineen katselu ja koskettaminen sinulle
Tuleeko talonpoikaisista lapsista puoliherroja vai sivistyneitä kansalaisia? Lehdistökatsaus 1800-luvun puolivälin sivistyskeskusteluihin
Suomenkielinen sivistys-käsite täytti hiljattain 200 vuotta. Sen keksijänä pidetään Kangasniemeltä Turun Akatemiaan päätynyttä suomen kielen tutkijaa ja kirjailijaa Reinhold von Beckeriä. Hän käytti sivistystä ensi kertaa vuonna 1820 kuvaamaan tapojen ja kulttuurin kehitystä (Kokko 2016, 112). Käsite levisi pian suomalaiskansallista aatetta ajaneiden fennomaanien pariin ja sanomalehtiin. Sivistyksestä käytyihin keskusteluihin osallistui kansanvalistuksesta innostuneita toimittajia, ylioppilaita, opettajia ja pappeja, mutta myös talonpoikaistaustaisia itseoppineita kirjoittajia. Aihetta käsiteltiin yhtäältä valistushenkisissä artikkeleissa, jotka korostivat kansankunnan kirjallisten taitojen, koulutuksen ja ylipäätään henkisten kykyjen kehittämistä. Maaseudulta lähetetyt kirjeet toivat puolestaan esiin kansan omia kokemuksia ja tulkintoja sivistyksen merkityksestä.
Hiekkaa, soppaa ja raitista ilmaa: leikkikentät kaupunkilaislasten tiloina 1900-luvun Helsingissä
Kerrostalon pieni hiekkalaatikko, kotiovelta muutaman sadan metrin päässä sijaitseva leikkipaikka ja koko kaupunginosaa yhdistävä leikkipuisto ovat nykypäivänä osa monen kaupunkilaisen
Lasten ja nuorten köyhyyskokemukset 1800-luvulta nykypäivään
Koneen säätiön rahoittama hanke ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” toimii Turun yliopistossa 2021−2024. Monitieteinen historian ja sosiaalityön tutkimusta yhdistävä hanke tuottaa uutta tietoa yhteiskunnallisten kriisien seurauksista köyhien ja huono-osaisten lasten ja nuorten elämään pitkällä aikaperspektiivillä. Hanke tarjoaa tietoa yhtäältä siitä, miten arjen köyhyyskokemukset eroavat aikakaudesta ja kriisistä toiseen ja toisaalta siitä, mikä lapsena ja nuorena koetussa köyhyydessä on samaa riippumatta aikakaudesta ja yhteiskunnallisista olosuhteista.
Raskaus ja äitiys 1800-luvun lääkärien silmin
Mistä lapsuus alkaa? Milloin sikiöstä tulee lapsi – kokonainen ihminen – ja missä vaiheessa raskautta nainen voi käyttää itsestään nimitystä äiti? Vai alkaako äitiys vasta synnytyksestä? Raskausaika, synnytys, lapsen ja äidin yhteys ja lapsen kehitysvaiheet ovat askarruttaneet ihmisiä vuosituhansien ajan. Filosofit, kirjailijat, lääkärit, papit ja myös biologit ovat pohtineet sitä, millainen yhteys odottavan naisen ja lapsen välille muodostuu raskauskuukausien aikana: esimerkiksi miten paljon raskaana olevan naisen näkemät, tekemät ja kokemat asiat ovat vaikuttaneet sikiöön ja muokanneet sekä äidin että lapsen tulevaisuutta ja terveyttä.
Voiko korona herättää vielä nostalgiaa? Haastateltavana Pirjo Korkiakangas, lapsuusmuistojen tutkimuksen pioneeri
Professori emerita Pirjo Korkiakangas on tutkimuksillaan lyönyt vahvan leimansa lapsuuden muistelun historialliseen ja etnologiseen tutkimukseen. Tämän sivuston tarkoituksena on nostaa esille tutkijoita ja tekijöitä. Oli antoisaa saada Pirjo Korkiakangas ensimmäiseksi haastateltavaksi. Korona-ajan tapaan keskustelimme etänä ja sähköpostin välityksellä.
Lasten kuuntelemisen kulttuurista
Lapsibarometri on lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttama tutkimus 6-vuotiaiden lasten arjesta ja elämästä. Tänä vuonna yli 400 kuusivuotiasta lasta haastateltiin teemasta lapsen
Lapsuuden historiaa – vakavalla otteella ja välillä kevyemmin
Hiekkalaatikolla lapiot, sangot ja muotit ovat usein vapaassa käytössä, ja hyvänä päivänä yhteinen leikkikin sujuu tuottaen komeita kakkuja ja ihmeteltävää. Samalla tapaa toivon, että sivusto muodostuisi paikaksi, jossa kävijät ja vierailijat jakavat tietoa jutuistaan ja tutkimuksistaan – iloksi ja inspiraatioksi muille.