Tarinat

Lapsuuden historiaa – uudella ilmeellä ja rauhalliseen tahtiin

24.5.2021 | Teksti: Antti Malinen

Lapsuuden historiaa -verkkosivusto avautui joulukuussa 2020. Ensimmäisessä kirjoituksessani totesin, kuinka ”sivuston tarkoituksena on olla tutkimuksellinen hiekkalaatikko, joka toivottavasti houkuttelee luokseen monenlaisia historian harrastajia ja tekijöitä.” Toiveissani oli, että ajan kanssa sivusto muodostuisi paikaksi, joka tarjoaisi paitsi tietoa menneestä lapsuudesta myös mahdollisuuksia omista jutuista kertomiseen. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja järjestöjen rinnalla lapsuutta ja sen historiaa käsittelevää pohdintaa tehdään hyvin monissa ympäristöissä – kyläyhdistyksistä vanhustyöhön.

Sivusto on pyörinyt nyt reilun puolen vuoden ajan ja suurta iloa on tuottanut se, että edellä kuvattu alkuperäinen idea on ainakin osin toteutunut. Erityisesti tutkijat ovat kiireidensä keskelläkin vierailleet sivustolla ja jakaneet tietoa hankkeistaan. Vierailujen organisointi on ollut mieluisa tehtävä, joka on tarjonnut samalla mahdollisuuksia kollegoiden tutkimuksesta oppimiseen. Työsarkaa on sen sijaan vielä siinä, että saisin houkuteltua mukaan lisää lapsuuden historian harrastajia – esimerkiksi ihmisiä, jotka tallettavat ja kirjoittavat omasta lapsuudestaan vaikkapa sukututkimuksen yhteydessä tai facebook-ryhmissä.

Eletty lapsuus saa kussakin ajassa hyvin moninaisia muotoja ja olisi hienoa, jos sivusto voisi tuoda esille juuri tätä kokemusten kirjoa. Nyt lanseerattava logokin viestii toivottavasti tätä lapsuuden moninaisuuden ideaa.

Sivuston perustamisen yhteydessä loin siihen liittyvät some-tilit sekä Twitteriin että Instagramiin ja myös nämä molemmat foorumit ovat tarjonneet myönteisiä yllätyksiä – on ollut mukavaa osallistua rakentaviin keskusteluihin vaikkapa leikin merkityksistä ja saada Instagramissa kommenttien myötä uusia oivalluksia lasten arjesta – esimerkiksi polkupyörien räpättämiin käytetyistä eri materiaaleista.

Instagram-tilin puolella lapsuuden historiaa käsitellään ensisijaisesti historiallisten valokuvien ja niitä taustoittavien tekstien keinoin. Oheisessa valokuvassa on raahelaispojan räpätin vuosimallia 1957. Kuvalähde: kuvaaja Ahti Rytkönen, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo / Keski-Suomen Muistiarkisto / Ahti Rytkösen kokoelma.
Instagram-tilin puolella lapsuuden historiaa käsitellään ensisijaisesti historiallisten valokuvien ja niitä taustoittavien tekstien keinoin. Oheisessa valokuvassa on raahelaispojan räpätin vuosimallia 1957. Kuvalähde: kuvaaja Ahti Rytkönen, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo / Keski-Suomen Muistiarkisto / Ahti Rytkösen kokoelma.

Näytä koko kuva

Klikkaa kuvaa nähdäksesi se kokonaan

Verkkosivujen ja some-tilien pyörittämisen suurimpana haasteena on ollut ajan puute. Työtehtäväni ovat tutkimuspainotteisia ja aikaa vievät myös työhön ja tutkimusprojekteihin liittyvät luottamustehtävät.

Tavoitteena on jatkaa kuitenkin sivuston kehittämistä, hiljalleen ja pienin askelin. Tulossa on muun muassa vierailukirjoituksia liittyen lasten ja nuorten medialukutaitoon, Reggio Emilia pedagogiikan historiaan ja Childhood 2021 konferenssiin.

Kiitoksia kun olet mukana!