Tarinat

Lapsikuvien käyttö propagandassa 1930-luvun Neuvostoliitossa ja Saksassa

31.3.2022 | Teksti: Silja Pitkänen

Lapsi symbolina herättää positiivisia tunteita sekä suuntaa ajatuksia tulevaisuuteen ja parempaan huomiseen. Tästä syystä lapsiaihetta sovelletaan runsaasti esimerkiksi mainonnassa, ja lasten kuvia on käytetty ja käytetään edelleen myös poliittisessa propagandassa. Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa hyödynsivät kuvallisessa propagandassaan lapsiaihetta erityisen runsaasti. Analysoin seuraavassa lähemmin lapsikuvien käyttöä 1930-luvun Neuvostoliiton ja Saksan valokuvapropagandassa, ennen muuta neuvostoliittolaisessa, pääasiassa länteen suunnatussa propagandajulkaisussa USSR in Construction ja saksalaisessa natsipuolueen virallisessa naistenlehdessä N.S. Frauen-Warte. Analyysi perustuu väitöskirjaani “The Future Belongs to Us!” Children in Soviet and German Propaganda Photographs Published in USSR in Construction and N.S. Frauen-Warte, 1930–1939 (2020). Metodologisina työkaluina käytin väitöskirjassani visuaalista sisällönanalyysia ja representaatioteoriaa (ks. esim. Bock et al. 2011; Hall 1997).

Pioneerit ja Hitler Jugend

Neuvostoliiton ja Saksan keskeiset nuorisojärjestöt, eli kommunistisen puolueen pioneerijärjestö 9–15-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä Hitler Jugend ja sen alajärjestöt, olivat tutkimissani lehdissä usein esillä. Pioneereja kuvattiin suurena, yhdenmukaisena ja samanmielisenä ryhmänä marssimassa sotilaallisessa muodostelmassa esimerkiksi paraatissa. Tällä korostettiin, kuinka neuvostoliittolainen nuoriso seisoi kommunistisen puolueen takana ja tarvittaessa puolusti isänmaataan – pioneerien harjoituksiin kuuluikin monia sotilaallisia manööverejä (Margolin 1997, passim).

Vuonna 1924 kuollut Lenin ei juuri ehtinyt poseerata pioneerien kanssa, mutta hänen profiilinsa oli toistuvasti mukana pioneereja esittävissä kuvissa jo pelkästään siksi, että järjestön virallinen nimi oli Neuvostoliiton V. I. Leninille nimetty pioneerijärjestö. Tarkastelemallani aikakaudella, 1930-luvulla, Stalin sen sijaan esiintyi toisinaan henkilökohtaisesti kuvissa pioneerien kanssa. Pioneereja kuvattiin myös muiden keskeisten poliittisten johtajien, kuten Leningradin kommunistisen puolueen johtaja Andrei Ždanovin, kanssa, ja kuvissa oli usein mukana myös poliittisia symboleita, kuten Neuvostoliiton lippu. Lisäksi propagandakuvissa korostettiin koko Neuvostoliiton laajuutta ja yhtenäisyyttä – pioneerit edustivat monia kansoja, ja heidän kauttaan esitettiin Neuvostoliitto pienoiskoossa harmonisena yhteisönä.

N.S. Frauen-Warte oli suunnattu ennen muuta naisille ja äideille. Joissain lehden artikkeleissa äitejä painostettiin ilmoittamaan lapsensa nuorisjärjestöihin, joiden jäsenyys tuli pakolliseksi vasta vuonna 1939. Lehden numerossa heinäkuulta 1934 (2.7.1934, s. 52–53) pieni Helmut toimii esimerkkinä nuorisojärjestöön liittyvästä pojasta: muotokuvassa hän on vankkarakenteinen, hänen päättäväinen katseensa on suunnattu eteenpäin – hänen itsensä ja Saksan lupaavaan tulevaisuuteen – ja hän on pukeutunut siististi. Lehden lapsikuvissa korostettiinkin usein lasten sukupuoli- ja ”rotuominaisuuksia” – pojat olivat vaaleita ja voimakkaita, tytöt vaaleita ja ”naisellisia”, tulevia suurperheiden äitejä.

Paraateja ja poliittisia symboleja

Neuvostoliittolaisessa kuvalehdessä lapset esitettiin monesti suurten paraatien yhteydessä samoin kuin Saksassa. Paraateja alettiin pitää Venäjällä alun perin 1700-luvun lopulla, ja vaikutteet niihin tulivat Preussista. Neuvostoliiton alkuvaiheessa paraateissa oli karnevalistisia sävyjä, mutta 1930-luvulla paraatit olivat jo militaristisempia (Stites 1989, 20–21; 79–80; 99–100; 228). USSR in Construction lehden numerossa 7–8/1934 on kuvattuna pioneerien kulkue marssimassa Leninin mausoleumin ohi. Marssijat katsovat kohti mausoleumia kunnianosoituksena Leninille, jonka mukaan pioneeriliikekin oli nimetty. Kuvatekstit ylistävät Neuvostoliiton urheilullista ja tervettä nuorisoa, joka rakentaa sosialismia. Stalin ja muu poliittinen johto ovat katsomossa mausoleumin yläpuolella, ja näin ollen pioneerit tervehtivät Leninin ohella maan poliittista johtoa. Aukeaman kokoinen paraatikuva korostaa yhdenmukaisuuden ohella jatkuvuutta – lukuisat pioneerit esitetään kuljettamassa eteenpäin niin Leninin ajatuksia kuin koko Neuvostoliittoa. Ronald Sunny toteaa, että 1930-luvulla neuvostokansalaisista tuli poliittisten spektaakkeleiden yleisöä (Suny 1997, 46). Lapset ja nuoret olivat myös osallistujia ja esiintyjiä, joiden avulla poliittisia spektaakkeleita toteutettiin.

N.S. Frauen-Wartessa Kolmannen valtakunnan aluelaajennuksia oikeutettiin toisinaan lapsiaiheen ja lasten kuvien kautta. Esimerkiksi syyskuun 1935 numerossa (nro 4, s. 205–207) muisteltiin Saksan keisarikunnan siirtomaita. Artikkelin kuvituksena on mm. otos noin 4-vuotiaasta, vaaleaan mekkoon pukeutuneesta tytöstä heiluttamassa natsilippua. Tekstissä todetaan kuvassa olevan ”Pieni kansallissosialisti Swakopmundissa”, entisessä Saksan Lounais-Afrikassa. Artikkelissa sekä nostalgisoidaan siirtomaita että ylistetään niissä yhä voimissaan olevaa saksalaista kulttuuria. Saksalaiset lapset ovat artikkelissa saksalaisen kulttuurin elinvoimaisuuden osoitus, ja heidät esitetään myös uskollisina kansallissosialisteina.

Vuoden 1938 syyskuun toisessa numerossa (s. 167–168) kehuttiin Itävallan liittämistä Kolmanteen valtakuntaan, ja artikkelin kuvituksena käytettiin mm. natsilippuja heiluttavia lapsia, jotka olivat palaamassa Itävaltaan sen jälkeen, kun he olivat olleet paossa Itävallan kurjia oloja Saksassa. Saksan edelleen vahva ote entisistä siirtomaista sekä Itävallan valtaaminen pyrittiin oikeuttamaan lasten kuvien kautta. Lapsikuvia hyödynnettiin lehdessä määrätietoisesti legitimoimaan kansallissosialistisen puolueen valta ja tavoitteet, ja samalla kuvissa esiintyvien lasten kautta annettiin ymmärtää, että kansallissosialistit takaavat Saksalle hienon tulevaisuuden.

Johtajat ja lapset

Stalin kuvautti itsensä usein vastaanottamassa kukkia lapsilta, ja myös Hitler poseerasi taajaan lasten kanssa. Neuvostoliitossa tuli erittäin tunnetuksi kuva Stalinista Burjaatti-Mongolian autonomisen neuvostotasavallan maatalouden kansankomissaarin tyttären Engelsina Markizovan kanssa. Kuva julkaistiin alun perin sanomalehti Pravdassa kesällä 1936, ja siitä tehtiin myöhemmin lukuisten julisteiden ohella muun muassa patsaita. Hitleristä ei veistetty suuria näköispatsaita, mutta muutoin hänet kuvattiin useassa yhteydessä lasten ympäröimänä. Johtajuuden kulttia onkin pidetty yhtenä yhdenmukaisena piirteenä Stalinin Neuvostoliiton ja Hitlerin Saksan välillä (ks. esim. Kershaw ja Lewin 1997, 9). Kultin rakentamisessa kuvilla johtajista lasten kanssa oli tärkeä rooli.

Kuva 1. USSR in Constructionin numero 9–12 vuodelta 1937, kuva sivulta 108. Numeron aiheena oli Neuvostoliiton uusi perustuslaki. Numeroon kuvasi mm. Maks Alpert.
Kuva 1. USSR in Constructionin numero 9–12 vuodelta 1937, kuva sivulta 108. Numeron aiheena oli Neuvostoliiton uusi perustuslaki. Numeroon kuvasi mm. Maks Alpert.

Näytä koko kuva

Klikkaa kuvaa nähdäksesi se kokonaan

USSR in Construction -lehdessä Stalin esitettiin usein lasten kanssa, ja tätä kautta häntä ilmennettiin koko kansan isähahmona. Hitler puolestaan esiteltiin N. S. Frauen-Warte -lehdessä kaikkien arjalaisten saksalaisten isänä. USSR in Constructionin loppuvuoden 1937 (9–10–11–12/1937) numeron kuvassa merimiesasuun pukeutunut tyttö on tervehtimässä Stalinia. Kuvatekstissä todetaan muun muassa, että sosialistinen valtio on äiti kaikille lapsilleen, ja että valtio kannustaa äitiyteen. Tässä yhteydessä ei mainita isiä, ja kuva ikään kuin tuo esiin, että Stalin on kaikkien neuvostoliittolaisten lasten isähahmo. Kuva Stalinista ja merimiesasuisesta tytöstä todennäköisesti assosioitui aikakauden Neuvostoliitossa Stalinin ja Engelsina Markizovan kuvaan, jossa Stalin myös esiintyi isällisenä hahmona. Kuvat kannustivat neuvostonaisia äitiyteen: lapsilla olisi turvallinen kotimaan ja suojeleva isä, Stalin.

N.S. Frauen-Warten useissa numeroissa julkaistiin valokuvareportaaseja, joissa lapset tervehtivät Hitleriä. Kuvat Hitleristä ja lapsista alleviivasivat kansallissosialistien ihannetta monilapsisista perheistä sekä perheiden tärkeydestä kansakunnalle. Habbo Knoch on todennut Hitlerin kuvien olleen ”maallistuneen uskonnollisia”, ja huomauttaa, että ne noudattelivat myös kuninkaallisten visuaalisen esittämisen pitkää perinnettä (Knoch 2006, 228). Erityisesti kuvissa Hitleristä lasten kanssa ilmeni uskonnollisia sävyjä, sillä ne noudattelivat kuvallista traditiota, jossa Jeesus esitetään lasten ympäröimänä. Samalla Hitler, Stalinin tapaan, tuotiin ilmi lasten ja kansakunnan isänä.

Kuva 2. N.S. Frauen-Warte, vuoden 1936 huhtikuun numero, kuva sivulta 716. Kuva: Heinrich Hoffmann.
Kuva 2. N.S. Frauen-Warte, vuoden 1936 huhtikuun numero, kuva sivulta 716. Kuva: Heinrich Hoffmann.

Näytä koko kuva

Klikkaa kuvaa nähdäksesi se kokonaan

Lasten kuvien käyttäminen propagandassa on leimallista varsinkin niin kutsutuille totalitaristisille valtioille (totalitarismin käsitteen kritiikistä ks. esim. Kershaw & Lewin 1997, 3), ja valtioiden ideologiaa propagoitiin myös lapsille esimerkiksi koulukirjojen ja lastenkirjojen välityksellä. Länsimaisissa demokratioissa lapset sitä vastoin esiintyvät mainoskuvissa, ja lisäksi lapsille markkinoidaan suoraan muun muassa leikkikaluja. Varsinkin joulun alla ilmestyvät suuret lelukuvastot ovat herättäneet keskustelua ja kritiikkiä. Lasten kuvien hyödyntäminen niin propagandassa kuin markkinoinnissa on eettisesti arveluttavaa, ja sitä voikin pitää institutionaalisena – ja tietyissä historiallisissa olosuhteissa jopa valtiollisena – lasten hyväksikäyttönä. Sama pätee propagandan tai mainonnan suoraan, johdonmukaiseen ja järjestelmälliseen välittämiseen lapsille.

FT Silja Pitkänen on erikoistunut visuaalisen propagandan ja Neuvostoliiton kuvalliseen kulttuurin tutkimukseen. Hän aloittaa syksyllä 2022 tutkijatohtorina Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa Julisteiden kuvitettu mallikansalaisuus (Turun yliopisto).

Kirjallisuutta

Lehdet

N.S. Frauen-Warte. Zeitschrift der N.S.-Frauenschaft (Deutscher Frauenorden), 1932–

1939. Staatsbibliothek zu Berlin, Haus Unter den Linden.

USSR in Construction. University of Illinois at Urbana-Champaign, The Rare Book & Manuscript Library.

Tutkimuskirjallisuutta

Bock, Annekatrin; Isermann, Holger & Knieper, Thomas. 2011. Quantitative Content Analysis of the Visual. Teoksessa Margolis, Eric and Pauwels, Luc (toim.), The SAGE Handbook of Visual Research Methods. Los Angeles: SAGE Publications, 265–282.

Hall, Stuart. 1997. The Work of Representation. Teoksessa Hall, Stuart (toim.), Representation. Cultural Representations and Signifying Practices. London: SAGE Publications, 13–63.

Kershaw, Ian and Lewin, Moshe. 1997. Introduction: The Regimes and Their Dictators: Perspectives of Comparison. Teoksessa Kershaw, Ian & Lewin, Moshe (toim.), Stalinism and Nazism. Dictatorships in Comparison. Cambridge: Cambridge: University Press, 1–25.

Knoch, Habbo. 2006. Living Pictures: Photojournalism in Germany, 1900 to the 1930s. Teoksessa Führer, Karl Christian and Ross, Corey (toim.), Mass Media, Culture and Society in Twentieth-Century Germany. New York: Palgrave Macmillan, 217–233.

Margolin, Victor. 1997. The Struggle for Utopia. Rodchenko, Lissitzky, Moholy-Nagy, 1917–1946. Chicago: The University of Chicago Press.

Pitkänen, Silja. 2020. “The Future Belongs to Us!” Children in Soviet and German Propaganda Photographs Published in USSR in Construction and N.S. Frauen-Warte, 1930–1939. JYU Dissertations 316. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

Stites, Richard. 1989. Revolutionary Dreams. Utopian Vision and Experimental Life in the Russian Revolution. Oxford: Oxford University Press.

Suny, Ronald Grigor. 1997. Stalin and His Stalinism: Power and Authority in the Soviet Union, 1930–53. Teoksessa Kershaw, Ian and Lewin, Moshe (toim.), Stalinism and Nazism: Dictatorships in Comparison. Cambridge: Cambridge University Press, 26–51.