Sodasta palaavien miesten psykososiaaliset ongelmat, 1945-1955

Post doc -hankkeessa “Sodasta palaavien miesten psykososiaaliset ongelmat” tutkimuskohteena oli toisen maailmansodan perheisiin kohdistamat vaikutukset. Tutkimuksen suorituspaikkana oli Historian ja etnologian laitos, jonka tutkimusta profiloi yhteiskunnallisten kriisien ja muutosten pitkän aikavälin vertaileva tutkimus. Tein tutkimustani osana laajempaa ”Yhteiskunnan historia: kontekstuaalinen analyysi suomalaisen yhteiskunnan rakenteista ja identiteeteistä 1400-2000” huippuyksikköä. Laaja hanke toteutettiin Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön (historia), Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen ja Åbo Akademin (historia) yhteistyönä ja vuosina 2012–2017.

Tutkimuksessani tarkastelin toisen maailmansodan jälkeisiä perheitä paikkoina, joissa perheenjäsenten oli sopeuduttava samanaikaisesti moniin sodan päättymisen mukanaan tuomiin elämänmuutoksiin, kuten sodasta palaavien miesten muutokseen, ja laajemmin elämänkulkuun liittyviin elämänmuutoksiin, kuten avioitumiseen ja lasten syntymään.

Otin lähemmän tapaustarkastelun kohteeksi sotilaat, joilla oli muita suurempi riski kärsiä erilaisista sotaan ja sotakokemuksiin liittyvistä psykososiaalista ongelmista, muun muassa sosiaalisiin suhteisiin kielteisesti vaikuttavasta alkoholinkäytöstä ja aggressiivisesta käyttäytymisestä. Riskiryhmiin kuuluivat muun muassa sodassa psykiatrista hoitoa saaneet, aivoinvalidit, tuberkuloottiset ja sotilaat, joilla oli jo ennen sotaa ollut ongelmia alkoholin ja päihteiden käytön kanssa. Näihin ryhmiin kuuluneet miehet kohtasivat vaikeuksia työnsaannissa ja työpaikoillaan, sosiaalisissa suhteissaan ja asunnonsaannissa. Rajasin aluksi tutkimuksen Helsinkiin, mutta hankkeen edetessä tähtäsin laajempaan maantieteelliseen kattavuuteen, ja paikallisten erityispiirteiden, muun muassa Lapin ja Kainuun olosuhteiden, ja esimerkiksi pientilallisten ja asutustilallisten arjen ja työhön liittyvän kuormituksen, tunnistamiseen.

Hankkeen edetessä huomioni kohdistui erityisesti lasten kokemuksiin, ja keräsin sotienjälkeistä lapsuutta käsittelevää muistietoa ”Perheissä jatkunut sota?” -keruussa, jonka toteutin yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston kanssa. Tutkimustyö tarjoaa välillä kiinnostavia yhteistyön mahdollisuuksia, ja oli antoisaa tarjota asiantuntemusta Jyväskylän teatteri Elämänmeno -teatteriproduktiolle. Näytelmä perustui Pirkko Saision samannimiseen romaaniin ja oli Kaisa Korhosen ohjaama.