Muistitietokeruu

Muistitietokeruu: Lapset ja pelon maantiede

Lasten elämässä pelon kokemus näyttelee keskeistä osaa. Lapset, iästä riippuen, saattavat pelätä vieraita ihmisiä, eroa huoltajistaan, pimeää, tai yksin jäämistä kaveriporukassa. Pelko on tunne, jota vältetään, mutta ajoittain myös haetaan. Pelon tunne ja kontrollointi voi tuottaa mielihyvää, joka saa meidät katsomaan jännittäviä elokuvia, hyppäämään korkealta tai astumaan hylätyn talon pihalle. 

Pelon kohteet voivat vaihdella, mutta usein ne liittyvät tiettyihin paikkoihin: naapurin pihaan ja sen vihaiseen koiraan, koulun vessaan tai Youtubessa klikattuun kauhuvideoon. Pelon maantiede muovautuu myös historiallisesti, esimerkiksi sotavuosien ja poikkeusolojen seurauksena, mutta yhtä lailla kasvatuskäytäntöjen, alue- ja väestörakenteen ja lasten mediasuhteen muuttuessa. 

Lapset ja pelon maantiede -keruussa keräämme muistoja lapsuuden paikoista, joissa on koettu pelkoa ja jännitystä, tahtomatta tai tarkoituksella. Voit kuvailla lapsuuden tunnemaisemiasi paitsi sanallisesti myös piirtämällä, esimerkiksi kartoittamalla paikkoja, joissa koit pelkoa, jännitystä tai turvattomuutta. Yhtä lailla on arvokasta kuulla tavoista, joilla pelottavien paikkojen ja tilanteiden kanssa on pyritty elämään. Entä minkälaisia ovat paikat, jonne lapset hakeutuvat turvattomien kokemusten jälkeen, hakemaan turvaa? 

Keruun tuloksia tullaan hyödyntämään kahdessa eri tutkimushankkeessa, joissa tutkitaan lasten turvattomuuden käsittelyn tapoja ja mahdollisuuksia (Suomen Akatemia, ”Pienet voimat, painavat taakat”) ja vertaissuhteiden merkitystä lasten elämässä (Koneen Säätiö, ”Ystävien kesken”). Vastaamalla voit osallistua hankkeisiin liittyvän ja keväällä 2022 ilmestyvän ”Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa” (Gaudeamus) -tietokirjan tekoon. Keruu järjestetään yhdessä Yhteiskuntatieteellisen Tietoarkiston kanssa.

Kirjoituksessasi voit pohtia muun muassa seuraavia teemoja: 

– minkälaiset paikat koit lapsena pelottavina, ja mistä syystä?

– muuttivatko pelot liikkumistasi, jouduitko tai pystyitkö välttelemään tiettyjä paikkoja?

– varoiteltiinko, tai peloteltiinko sinua lapsena tietystä paikoista? Ketkä sinua varoittelivat?

– haitko tarkoituksella jännitystä ja pelkoa elämääsi, millä tavoin ja missä paikoissa?

– miten olet kokenut sukupuolesi vaikuttaneen kokemuksiisi?

 

Kirjoituksen lähettämisen yhteydessä sinulta kysytään muutamia taustatietokysymyksiä. Kirjoituksestasi voidaan julkaista otteita tutkimuksissa ja niiden yhteydessä voidaan julkaista antamiasi taustatietoja. Älä käytä oikeita nimiä kirjoittaessasi itsestäsi tai muista yksityisistä henkilöistä.

Kirjoituksesi arkistoidaan pysyvästi Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon myöhempää tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöä varten, jos annat siihen luvan. Henkilötietoja käsitellään tietosuojalain mukaisesti akateemisen ja kirjallisen ilmaisun tarkoitukseen. Tietoarkisto voi tarvittaessa muokata arkistoitavia kirjoituksia tietosuojavaatimusten ja muiden laillisten vaatimusten täyttämiseksi. Ennen vastaamistasi tutustu Pennan käyttöohjeisiin.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Voit peruuttaa osallistumisesi keruun voimassaoloaikana käyttämällä kirjoituksen lähettämisen yhteydessä saamaasi yksilöllistä linkkiä. Palaa kirjoitukseesi ja valitse ’Peru osallistuminen ja poista vastaus’. Vahvistettuasi valintasi kirjoituksesi ja antamasi taustatiedot poistuvat Pennasta kokonaan.

Lähetä kirjoituksesi linkin takaa avautuvasta lomakkeesta 31.10.2021 mennessä.

Tarkempia tietoja Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta löydät osoitteesta www.fsd.tuni.fi/fi/


Lapset ja nuoret hakevat jännitystä elämäänsä myös tarkoituksellisesti, osana omien voimien ja kykyjen testaamista, ja niiden hallinnointia. Kuvassa temppuillaan Ilolan leikkipuiston aidalla, Helsingin Kalliossa, vuonna 1970. Kuva: Eeva Rista, Helsi…

Lapset ja nuoret hakevat jännitystä elämäänsä myös tarkoituksellisesti, osana omien voimien ja kykyjen testaamista, ja niiden hallinnointia. Kuvassa temppuillaan Ilolan leikkipuiston aidalla, Helsingin Kalliossa, vuonna 1970. Kuva: Eeva Rista, Helsingin kaupunginmuseo.

Lasten ja nuorten elämässä turvattomuuden tunne on usein sidottu paitsi tiettyyn paikkaan myös aikaan, esimerkiksi perjantai- ja lauantai-iltaan ja yöhön. Oheisessa youtube-videossa kuvataan miltä “tavallinen perjantai-ilta” näytti Lappeenrannan keskustassa vuonna 1987.

Video Block
Double-click here to add a video by URL or embed code.

Learn more